Kriisijohtaminen edellyttää tilanneymmärrystä. Päätöksenteon pohjana on aina tietoisuus toimintaympäristöstä ja oman toiminnan tilasta. Kriiseissä toimintaympäristön ja oman toiminnan muutosnopeus kasvaa. Tämä aiheuttaa tilannetietoisuuden ylläpitoon erityisjärjestelyiden tarpeen. Tilannekuvajärjestelyillä hankitaan omasta organisaatiosta, yhteistyökumppaneilta ja mm. mediasta ne tiedot, joita tarvitaan päätöksenteossa.
Kriisijohtaminen julkishallinnossa tapahtuu tiukasti laillisuusperiaatetta noudattaen. Kriisijohtaminen edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja tarvittaessa käyttöön otettavia ketteriä hallintomenettelyitä. Erilaisten tuotantotapojen vuoksi yksi malli ei sovi kaikkeen toimintaan. Omaa palvelutuotantoa johdetaan eri menettelyin kuin sopimuksin hankittuja palvelun osia. Toimivaltuudet ja osaaminen sopimusmuutoksiin sekä lisätilauksiin pitää varmistaa osana kriisijohtamisen valmisteluita.
Sopimuksiin perustuvan toiminnan johtaminen edellyttää keskeisten sopimusten hallintaa, häiriötilanteiden sisältymistä keskisiin sopimuksiin ja neuvottelu sekä lisätilaus valtuuksia. Sopimuspohjaisessa johtamisessa johdon tukena tarvitaan sopimus- ja hankintaosaamista. Kriisi voi aiheuttaa muutostarpeita oleviin sopimuksiin ja uusien – esimerkiksi hankintasopimuksien – tekemistä nopealla aikataululla.
Nykyaikainen ja tehokas kriisijohtaminen on ketterää oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden muokkaamista vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja tarpeita. Oleellisena osana johtamista on sisäinen, sidosryhmä ja ulkoinen viestintä. Kriisiviestintä onkin erottamaton osa kriisijohtamista ja etukäteen mietittynä sekä resurssoituna tehokas tapa ohjata mielialaa ja toimintaa sekä ylläpitää organisaation mainetta.
Kriisijohtamisen suunnittelu tapahtuu organisaation oman toiminnan ja tarpeiden ehdoilla. Valmistuneet järjestelyt on hyvä testata omina harjoituksinaan tai osana laajempaa valmiusharjoitusta.
Meiltä saat kriisijohtamisen suunnittelu, tuki ja koulutuspalvelut räätälöityinä organisaation tarpeisiin.